The spirit of my christmas

Enää yksi yö jouluun. Joulukuu on vierähtänyt hirveällä vauhdilla ja tuntuu, etten ole vielä ehtinyt edes kunnolla virittäytyä jouluun. Kuten taisin kuun alussa mainitakin, olen vasta ihan viime vuosina ruvennut nauttimaan joulusta. Teini-ikäisenä joulu oli mielestäni vain turhaa hössötystä, joka alkoikin aivan liian aikaisin. Olen tosin edelleen sitä mieltä, että joulujutut voisi suosiolla jättää joulukuulle... Hössötyksestä ja kaupallisuudesta en perusta vieläkään.

Meidän suvussa ei ole annettu lahjoja enää vuosiin ja lahjatouhusta etääntyneenä nämä blogejakin viime viikkoina täyttäneet lahjavinkit ja toivelistat tuntuvat jotenkin kummilta ja niin etäisiltä. Ei minusta lahjojen antamisessa ole mitään pahaa, kyllähän ne yllätyspaketit kuusen alla ovat ihan kutkuttava ajatus, mutta meidän jouluun lahjattomuus sopii paremmin. Miksi aikuisten ihmisten olisi pakko antaa toisilleen lahjoja, vaikka kukaan ei osaa toivoa mitään, ideoita on nolla ja turha tavara ahdistaa?

Mutta mistä sitten on minun jouluni tehty? Rauhoittumisesta, rentoutumisesta ja kiireettömästä yhdessäolosta perheen kanssa. Toki myös tunnelmasta, kuusentuoksusta, kynttilöistä ja kauniista valoista. Mutta kyllä tuo rauhoittuminen ja läheiset ovat ehdottomasti se tärkein joulumielen tuoja. Se hetki, kun kokoonnutaan perheen kanssa yhdessä nostamaan maljat, istahdetaan sohvalle kuusen ääreen jutustelemaan ja siirrytään pikkuhiljaa joulupöytään puheensorinan jatkuessa, se on parasta joulussa. Kun kellään ei ole kiire mihinkään, kaikki ovat läsnä ja hyvällä tuulella. Kun voi vain olla ja nauttia lämpimästä tunnelmasta.

Oikeastaan koko jouluaatto kuusenkoristeluineen, joulurauhanjulistuksineen ja taustalla pyörivine joulupukin kuumine linjoineen on ihanaa aikaa. Aattoillan hiljetessä iskee jo vähän tyhjä ja haikea olo; tässäkö se nyt oli tältä vuodelta? Mutta onneksi aatto ja kaikki ihanat perinteet ovat vielä edessä! Kutkuttavaa joulunodotusta teille, jotka vielä näin aatonaattoiltana näyttöjen ääresssä notkutte!

Just one more sleep before christmas. At least in countries where we already celebrate christmas on christmas eve. December has gone by so fast and I feel like I haven't fully tuned in to christmas yet. Like I mentioned in the beginning of this month, I've only started loving christmas in the recent years. As a teenager, I thought christmas was just a big fuss that started way too early. Though I still do agree that christmas should be left for December... I'm also not a not a big fan of the fuss and the consumerism.

We haven't given presents for years in my family and all those gift ideas and wishlists I've been seeing in blogs and elsewhere during the last few weeks feel kinda odd and very distant. I don't think there's anything wrong with giving presents, the thought of surprise packages under the tree is quite exciting, but a giftless christmas just suits us. Why should adults be obliged to buy each other presents when no one really wants anything and the thought of extra stuff only causes distress?

What is my christmas made of then? Relaxing, unwinding, getting quiet and cosy, and spending time with my family. Of course it's also about the atmosphere, the smell of a christmas tree, the candles, the lights. But downtime and family is essentially the spirit of christmas for me. The moment when you all gather together to toast, sit down on the sofa in front of the tree to chat and slowly move to the dinner table with happy banter filling the air, that's what's best for me. When there's no rush, everyone is present and in a good mood. When you can just be and enjoy the warmth of the moment.

The whole christmas eve with decorating the tree with traditional Finnish christmas tv on the background is just lovely. When it gets quiet at night after dinner, I already feel a bit empty and sad; was that it for this year? But luckily it's all still in front of us and I'm loving the anticipation!