Joulu kyllä loppui jo, mutta hyvää alkanutta vuotta sen sijaan! Olen täällä aina silloin tällöin käynyt pyörähtämässä ja katsomassa, oliisitko postaillut jotain, mutta blogi taitaa viettää talvilepoa.:) Kirjoitit syksyllä ajatuksia herättävän tekstin mm. ujoudesta, muistaakseni, ja oikein harmitti silloin, kun ei tullut sopivaa hetkeä kommentoida sitä. Kävin kyllä lukemassa useita kertoja. Teksti oli hyvin kirjoitettu ja sisälsi paljon hyviä oivalluksia! Täällä siis yksi, joka odottelee blogin heräämistä talviunestaan!:D
Oi, hyvää uutta vuotta sinullekin ja ihanaa oli kuulla, että muistat vielä minut. :) Näin "taukoillessa" aina pelottaa, että te ihanat tutut lukijat kaikkoatte lopullisesti, ja samalla tietty harmittaa se, ettei ole tarjota mitään uutta ja kiinnostavaa. Jotenkin tämä bloggaaminen vaan on kovin kausittaista hommaa minulle, valitettavasti. Joskus tuntuu asiaa ja ideoita riittävän, ja joskus takki vaan on yksinkertaisesti tyhjä. Sitten kun taas postailen ahkerammin, katselen niitä hiljaisia kuukausia sivupalkin blogiarkistossa ja harmittelen, että enkö muka mitään postattavaa keksinyt tuolloin? :D Kunnes taas tulee tällainen hiljaisempi jakso ja muistan, että joskus ei vaan ole sanottavaa. Asutkin pysyy päivästä toiseen samoina, kun fokus siirtyy ulkonäöstä hengissä ja lämpimänä pysymiseen. ;) Talvi ei valitettavasti ole minun vuodenaikani ja jotain kaamosmasennuksen tapaistakin ehkä on ilmassa. Mutta odotan innolla sitä, että inspiraatio tähän hommaan jälleen löytyy, en uskalla luvata koska se tapahtuu, mutta toivottavasti tapaamme silloin. ;)
Hih, kyllähän se muuten aika läheltä ujouttakin liippasi ja varmaan se tuli vähintään rivien välistä esille! :) Olen nimittäin myös mielettömän ujo ja tokihan se vaikuttaa paljon rohkeuteen, tai sen puutteeseen, ja tekee niin mielettömän vaikeaksi olla oma itsensä toisten ihmisten seurassa. Mutta tuntui tosi hyvältä kuulla, että pidit tekstistä. Kyseinen postaus oli (ja on) jotenkin todella tärkeä minulle, mutta samalla arastelin aikoineen sen julkaisua... Voi kunpa oppisin olemaan myös bloggaajana rohkeampi! Kiitos jälleen piristävästä kommentistasi! :) <3
Hyvää Joulua! <3
ReplyDelete<3
DeleteJoulu kyllä loppui jo, mutta hyvää alkanutta vuotta sen sijaan! Olen täällä aina silloin tällöin käynyt pyörähtämässä ja katsomassa, oliisitko postaillut jotain, mutta blogi taitaa viettää talvilepoa.:) Kirjoitit syksyllä ajatuksia herättävän tekstin mm. ujoudesta, muistaakseni, ja oikein harmitti silloin, kun ei tullut sopivaa hetkeä kommentoida sitä. Kävin kyllä lukemassa useita kertoja. Teksti oli hyvin kirjoitettu ja sisälsi paljon hyviä oivalluksia! Täällä siis yksi, joka odottelee blogin heräämistä talviunestaan!:D
ReplyDeleteEikun hups, rohkeutta ja aitoutta se teksti käsitteli, ei ujoutta!:)
DeleteOi, hyvää uutta vuotta sinullekin ja ihanaa oli kuulla, että muistat vielä minut. :) Näin "taukoillessa" aina pelottaa, että te ihanat tutut lukijat kaikkoatte lopullisesti, ja samalla tietty harmittaa se, ettei ole tarjota mitään uutta ja kiinnostavaa. Jotenkin tämä bloggaaminen vaan on kovin kausittaista hommaa minulle, valitettavasti. Joskus tuntuu asiaa ja ideoita riittävän, ja joskus takki vaan on yksinkertaisesti tyhjä. Sitten kun taas postailen ahkerammin, katselen niitä hiljaisia kuukausia sivupalkin blogiarkistossa ja harmittelen, että enkö muka mitään postattavaa keksinyt tuolloin? :D Kunnes taas tulee tällainen hiljaisempi jakso ja muistan, että joskus ei vaan ole sanottavaa. Asutkin pysyy päivästä toiseen samoina, kun fokus siirtyy ulkonäöstä hengissä ja lämpimänä pysymiseen. ;) Talvi ei valitettavasti ole minun vuodenaikani ja jotain kaamosmasennuksen tapaistakin ehkä on ilmassa. Mutta odotan innolla sitä, että inspiraatio tähän hommaan jälleen löytyy, en uskalla luvata koska se tapahtuu, mutta toivottavasti tapaamme silloin. ;)
DeleteHih, kyllähän se muuten aika läheltä ujouttakin liippasi ja varmaan se tuli vähintään rivien välistä esille! :) Olen nimittäin myös mielettömän ujo ja tokihan se vaikuttaa paljon rohkeuteen, tai sen puutteeseen, ja tekee niin mielettömän vaikeaksi olla oma itsensä toisten ihmisten seurassa. Mutta tuntui tosi hyvältä kuulla, että pidit tekstistä. Kyseinen postaus oli (ja on) jotenkin todella tärkeä minulle, mutta samalla arastelin aikoineen sen julkaisua... Voi kunpa oppisin olemaan myös bloggaajana rohkeampi! Kiitos jälleen piristävästä kommentistasi! :) <3