Kevätmietteitä

Kevät sitä ja kevät tätä, käytän kevät-sanaa varmaan ihan liikaa! Mutta kun olen niin hullaantunut keväästä! Keväisin tulee aina tunne kuin olisin heräämässä eloon pitkän horroksen jäljiltä. Olo on innostunut ja energinen, tosin aina en oikein tiedä mihin kanavoisin sen kaiken, joten pientä levottomuuttakin on ilmassa.

Aamuaurinko on yksi parhaita asioita elämässä ja onneksi siitä on saatu nyt nauttia paljon! Ihanaa, kun heti herätessä on jo hyvä mieli. Ja käsittämätöntä kyllä, rakastan nykyään aikaisin heräämistä. Olen nyt noussut yleensä puoli seitsemän maissa. Vaikkei olisi pakkokaan nousta, en vain malta pysyä sängyssä, kun aurinko paistaa niin kauniisti. On hauskempaa olla valveilla kuin nukkua! Tosin se kostautuu usein alkuillasta, jolloin iskee sellainen väsymyskohtaus, että hyvä kun silmät pysyvät auki... Toivon kesäajan vähän auttavan asiaa ja onhan päivänvalon riittäminen jopa iltakahdeksaan taas yksi ilonaihe lisää!

Torstaina tein pienimuotoisen kevätsiivouksen. En edes muista milloin olisin viimeksi imuroinut, villakoirat eivät enää tosiaankaan olleet mitään pieniä söpöjä fifejä. Järjestin samalla kenkälaatikkoni uudelleen tuoden jo avokkaita eturiviin. Toiveajatteluako? Heitin myös pois joitakin tavaroita. En mitään kummoista, mutta toivottomana tavarahamsterina oli jo saavutus sinänsä päästä eroon vaikkapa siitä helmikuussa 2011 vanhentuneesta apteekin perusvoidepurkista, jonka tätini minulle joskus toi ja jota en koskaan käyttänyt, koska olin jo silloin siirtynyt luonnonkosmetiikkaan... Ylimääräisestä tavarasta luopuminen tuntuu vapauttavalta. Vaikka pidänkin tavaroistani ja olen aina keräillyt kaikenlaista, haluaisin silti omistaa mahdollisimman vähän.

Lisäksi mielessä kytee halu uudistua. Olen kovin huono tekemään muutoksia, yleensä joko a) mietin asioita niin paljon, että totean, ettei se olekaan hyvä idea tai b) harkitsen niin pitkään, että halu menee jo ohi. Mutta vaikka muutos tuntuukin pelottavalta ja uhkaavalta, ei kai elämässä pääse eteenpäin ilman sitä. Ja elämä muuttuu joka tapauksessa jatkuvasti, halusimme sitä tai emme, joten miksemme ottaisi ohjat omiin käsiin ja muuttaisi sitä itse haluamaamme suuntaan? En oikeastaan edes tiedä mitä haluaisin muuttaa, mutta samalla olo on jotenkin levoton. Jonkin on muututtava mikäli haluan eteenpäin. Ei välttämättä minkään kovin radikaalin tai maailmaa mullistavan, sen takia tykkäänkin enemmän termistä uudistuminen. Eikö kuulostakin vähemmän pelottavalta ja oikeastaan aika innostavalta?

Tein muuten tässä kuussa henkilökohtaisen bloggausennätykseni, tämä on nimittäin 14. postaus maaliskuun puolella. Kaksi enemmän kuin edellisenä ennätyskuukautena viime elokuussa! Jee, hyvä minä! Mielelläni postaisin vaikka päivittäin, mutta siihen en taida pystyä mikäli haluan pitää kiinni edes jonkinlaisista laatustandardeista. Ehkä vielä joku päivä pystyn? Samalla olen kyllä yrittänyt hieman laskea asettamaani rimaa ja olla miettimättä liikoja sitä mitä voin tai en voi postata. Jos tuntuu, että on jotain sanottavaa ja tuntuu hyvältä kirjoittaa se, niin miksi ei? Niin, miksi ei? Tätä olisi hyvä kysyä aika-ajoin asiassa jos toisessakin!

(Kuvat ovat muuten jo kolmen viikon takaa, tänään ei jäitä enää näkynyt!)

Spring this and spring that, I'm definitely overusing the word spring at the moment! But what can I do, I love the fact that it's spring, it makes me so happy! I always feel so much more alive when spring arrives. I'm feeling inspired and excited, though I don't always know what to channel all that energy into, which can get a bit frustrating.

Sunny mornings are one of my favorite things in life and luckily we've had plenty of them recently! How good does it feel to actually feel good right from the moment you wake up? Haha, now there's a strange sounding sentence. But strangely enough, I've started to enjoy getting up early! I've been getting up at around 6.30. Even when I don't have to get up, I just can't stay in bed when the sun is shining. It's nicer to be awake than asleep! Though I often have to pay for it in the early evening when I get this massive wave of tiredness where I find it hard to even keep my eyes open... I hope turning the clocks back, which we did yesterday in Finland, will help a little with this issue. And having daylight until 8pm is another thing that makes me superhappy!

I did a bit of a spring cleaning on Thursday. Didn't even remember the last time I vacuumed and the dust bunnies were getting out of control. I reorganized my shoe boxes by moving some pumps to the front, wishful thinking I guess! But what I'm most happy about was getting rid of some stuff! Nothing dramatic, but for a hoarder like me, it was quite an achievement getting rid of things like that moisturizing cream that's best before date was in February 2011 that my aunt brought for me and that I never used, because I'd already switched to natural skincare back then. Letting go of useless things feels so liberating, literally like a weight lifted off your shoulders. Even though I love my things and I've always been a collector, I wish I could own as little as possible.

I've also felt this burning for reinventing myself. I'm really bad at making a change, I think way too much and usually it results in either a) coming to the conclusion that it's not a good idea after all or b) taking so long that I don't have the desire anymore. But even though change seems frightening, you kinda need it to get ahead in life. And life is ever changing anyway, whether you like it or not, so why not take control and change it yourself, and for the better? I don't even know what exactly I'd like to change, but at the same time I'm feeling kinda restless. Like something needs to change in order for me to get ahead. Maybe not anything radical and that's why I like the term reinvention more. Sounds a lot less frightening, doesn't it? Quite exciting in fact!

Oh, and I made my personal blogging record this month as this is the 14th post I'm writing in March. That's two more than in my previous record month of August! Yay, well-done me! Ideally I'd love to post daily, but I don't feel like I can do it (just yet!) if I want to even somewhat stick to my quality standards. Though at the same time I've been trying to lower those standards that I've set for myself and stop thinking too much of what I can and can't post. If I feel like I've got something to say and I enjoy writing it down, then why not? Yeah, why not? A question that should be asked every now and again in many regards.