Rome off the beaten tracks

Tänä sunnuntaina hypätään Rooman kuvareportaasin kakkososan myötä tupatentäyteen ratikkaan ja lähdetään tutkimusmatkalle harvemmin nähdyille seuduille. Ykkösosassa käytiin katsomassa pakolliset nähtävyydet ja se löytyy täältä, mutta tämä kakkososa on ehdottomasti oma suosikkini.

This Sunday we're jumping into the crammed tram to explore the Italian capital off the beaten track in part two of my Rome photostory. The first part covered all the essential sights and can be found here, but this second part is undoubtedly my own favorite.


Paikallinen julkinen liikenne oli kokemus sinänsä, aikatauluista ei ollut tietoakaan ja tunnelma busseissa, ratikoissa ja metroissa oli useimmiten todella tiivis. Mutta kyllä sopu sijaa antoi ja seisomiseen tottui niin nopeasti, että melkein nauratti se miten Suomessa kaikkien istumapaikkojen täytyttyä puhutaan jo täydestä bussista...

The local public transport was an experience in itself, I'm not sure if there were any schedules and the buses, trams and metro were usually packed. But it didn't take long to get used to standing with no space to breath and it was funny to think of how in Finland you consider a bus full once all the seats have been occupoed...


Paikallinen yliopistoalue oli sunnuntaina suorastaan aavemaisen tyhjä, ei ristin sielua missään. Verkkoaitaan kiinnitetyt kukkapuskat ja muistokirjoitus saivat jo mielikuvitukseni laukkaamaan, mutta ilmeisesti tapaukseen ei liittynyt henkirikosta... Yliopistoalueen kupeessa sijaitsevassa San Lorenzon kaupunginosassa sen sijaan elämää ja opiskelijoita riitti yömyöhään asti.

The area around the university was almost eeriely quiet on a Sunday afternoon with no one around. The nearby San Lorenzo district on the other hand was really busy late into the night with loads of students out and about.








Mietin kumpaan osaan Trasteveren kaupunginosa kuuluisi ja vaikka turistit ovat jo sinne löytäneet, on se kuitenkin "tois puol jokke", joten se päätyi nyt näihin erikoisempiin seutuihin. Parasta boheemiksikin kuvaillussa Trasteveressä olivat viehättävät vanhat pikkukadut ja -kujat.

I thought about which part to include the district of Trastevere in and even though there were a fair share of tourists there, it's on the wrong side of the river so to say, so it ended up here with the areas less traveled. The best thing about the bohemian Trastereve were the charming old little streets and alleys.













Tiber-joen länsipuolella sijaitsee myös Gianicolon kukkula, jonka rinteeltä löytyi useampikin näköalapaikka kaupungin maisemien ihailuun.

The Gianicolo hill, with several spots to admire the view over the city, is also located on the western side of the Tiber river.











Pigneton alue, päärautatieasemasta kaakkoon, oli monikulttuurista ja siellä olikin aika mukavasti katuelämää.

The are of Pigneto, southeast of the Termini station, was multicultural and the streets there were quite lively.










Kuvia läpikäydessä tuli sellainen olo, että olin oikea laiskimus maximus kamerani kanssa sillä liian monesta kiinnostavasta paikasta ei löytynyt kuvia lainkaan. Mutta ei sitä kaikkea voi ehtiä ikuistaa, kai... Tähän päättyy siis Rooman kuvareportaasini syyskuulta 2013. Kiitos teille, jotka jaksoitte katsoa kuvat läpi ja toivottavasti viihdyitte pienellä nojatuolimatkalla seurassani!

Leppoisaa sunnuntaita ja hyvää isänpäivää kaikille isille (joita ei ehkä kovin monta ole eksynyt blogiini, heh), etenkin omalle maailman parhaalle isukilleni!

Looking through my photos I feel like I was really lazy with my camera as I saw so many interesting places of which I had no photos of. But you can't always photograph everything, can you? This is the end of my photo reportage of Rome from September 2013. Thank you for watching and reading and I hope you enjoyed this little virtual trip with me!

I wish you a lovely Sunday and as we're celebrating it in Finland today, a happy father's day to all the father's out there!

Outfit dreams in grey sparkle

Viime postauksessa valittelin omien talvivaatteiden inspiroimattomuutta, joka sai minut haaveilemaan siitä miten pukeutuisin, jos ei oma vaatevalikoima rajoittaisi. Juuri nyt eniten puoleensa vetävät harmaa väri ja kaikenlainen kimallus, joten kokosinpa siltä pohjalta kolme haaveasua.

In my last post I did complain about how uninspiring my winter wardrobe feels, so that got me dreaming about how I'd dress if there were no limits. At the moment I find everything grey and sparkly so very attractive, so I put together three dream outfits based on that.


Asu numero yksi on houkutellut minua jo pitkään, olisi niin kiva syksylläkin repäistä pukeutumalla vaaleaan ja raikkaaseen kokonaisuuteen täällä tumman pukeutumisen luvatussa maassa. Tätä asua voisi varioida vaikka miten, vaihtaisi esimerkiksi paidan valkoiseen ja farkut vaaleanpunaisiin. Kimaltelevan harmaan boucle-bleiserin voisin lisätä heti toivelistalleni.

Toisessa asussa mennään vähän tummemmalla linjalla. Tuo violettiin vivahtava harmaa bling-svetari, joka esiintyi täällä jo syyskuussa svetari-trendiä pohdiskellessani, kutsuu minua yhä... Sen kanssa pukisin ehdottomasti mustaa nahkaa. Särmikäs ja rock-henkinen kokonaisuus, mutta samalla rennon mukava collegeineen, kiilakorkoineen ja olkalaukkuineen. Toimii myös ilman nahkatakkia.

Viimeisenä kauniin arkinen farkkuasu rauhallisessa värimaailmassa. Kauniit vesiputousleikkaukset tekevät perusvaatekappaleista heti mielenkiintoisemmat. Ikuisena farkkutyttönä tämä kokonaisuus näyttää kovin kotoisalta. Tästä muuten puuttuu kimallus, mutta sitä voi lisätä vaikka näyttävällä korulla tai vaihtamalla bleiserin harmaaseen paljettineuletakkiin.

Voi kunpa voisinkin pukeutua johonkin näistä asuista heti tänään! Mikäs on sinun suosikkisi?

I've been dreaming of outfit number one for quite a while, a light ensemble like that would feel so fresh in the autumn when everyone's wearing dark. There's so many variations to this outfit, you could for example switch the jumper to a white one and the jeans to a dusty pink pair. I feel like adding a sparkly boucle blazer into my wishlist right now.

The second outfit is a little darker. That slightly violet tinted grey bling sweatshirt, that I already showed you in September as I wrote my thoughts on the sweatshirt trend, still keeps calling my name... I'd definitely pair it with black leather. An edgy look, but at the same time the college sweater, wedges and shoulder bag make it very comfy and relaxed. Works just as well without a leather jacket.

Last, but not least, is a casual denim outfit in soft tones. The beautiful waterfall cuts make classic staple pieces more interesting. I've always been a denim girl, so this outfit looks very cosy to me. There's no sparkle in this one, but it could be added by adding a statement necklace or maybe switching the blazer to a grey sequin cardigan.

Oh, how I'd love to wear any of these outfits today! What's your favorite?

Simple everyday outfit

Täytyy tunnustaa, että minulla on viime aikoina ollut pukeutumisinspiraatio vähän hukassa. Pukeutuminen ja estetiikka ovat yksi suurimpia arkipäivän ilonaiheitani eikä kyse ole siitä ettenkö haluaisi pukeutua kivasti, mutta nyt tuntuu siltä, ettei omista vaatteista synny kovin mielenkiintoisia kokonaisuuksia. Erikoisemmat talvivaatteet puuttuvat kokonaan, kaikki on niin pelkistettyä eikä kaupoissakaan mikään houkuttele. Silloin ei auta kuin turvautua niihin hyväksi havaittuihin perusjuttuihin.

I have to confess that my inspiration for dressing up is a bit lost at the moment. For me dressing up and esthetics are those little things in everyday life that I really enjoy and that cheer me up, and it's not that I don't feel like dressing nicely, it's just that I struggle to come up with interesting outfits with what I have. I don't really have any extraordinary winter clothes, everything's so plain and I can't seem to find anything in stores either. That's when you just gotta go with the trusty basics.


Tässä perin yksinkertaisessa ja rennossa arkiasussa olen mennyt jo kolme päivää tällä viikolla ja viihdyn kyllä välillä hyvin näinkin. Perusfarkut, kahdeksan vuoden takainen, hiljattain uudelleenlöydetty luottoneule ja klassinen kaulaketju. Löytyypä asusta jotain mitä ei ole blogin puolella vielä nähty, nimittäin nuo nilkkurit.

I've been wearing this very simple and relaxed everyday outfit for three days this week and I do feel really comfy and safe in it. Basic skinny jeans, an eight year old, recently rediscovered go-to sweater and a classic necklace. The booties are something that hasn't been seen on the blog yet.


Rakastan korkeita korkoja ja olenkin aina ollut sitä mieltä, että korkoa on oltava joko kunnolla tai sitten ei ollenkaan, matalakorkoiset välimuodot eivät ole lainkaan minun juttuni. Poikkeus vahvistaa säännön sillä Acnen Pistol-bootsien ollessa kovassa huudossa muutama vuosi sitten, aloin minäkin tykästyä kyseiseen malliin. Tuskin olisin itse kuitenkaan sen tyylisiä kenkiä ostanut, mutta sain äidiltäni nämä häneltä käyttämättä jääneet Biancon versiot pistolseista. Ne pääsivätkin viime talvena kovaan käyttöön ja myös tänä syksynä olen hamunnut niitä niin usein, että voin vain todeta, että kyllä yhdet nätit, matalakorkoiset nilkkurit ovat paikkansa kenkäkokoelmassani ansainneet!

I love high heels and I wear shoes that are either really high or completely flat, lower heels are not my thing at all. There is an exception to the rule and it came about when the Acne Pistol boots were everywhere a few years ago and I started to quite like the shape. I don't think I would have bought shoes like that myself, but then I got these pistol-like booties from my mother who bought them for herself, but ended up not wearing them. I wore them a lot last winter and this autumn too I've noticed myself reaching for them so often that I can only say that a pretty pair of low heeled booties has definitely earned it's place in this girl's shoe collection!

Neule/sweater: Sisley

Farkut/jeans: Lindex

Takki/coat: Ted Baker

Kengät/shoes: Bianco

Laukku/bag: Cristelle & Co.

Memories from Rome

Rooma, ikuinen kaupunki, jonne sananlaskun mukaan kaikki tiet vievät. Minun tieni vei sinne ensi kertaa syyskuun lopulla ja nyt kun olen vihdoin käynyt matkakuvat suunnilleen läpi, voisin näyttää parhaat palat teillekin. Päätin jakaa kuvakoosteeni kahteen osaan; tässä ensimmäisessä keskitytään vanhaan keskustaan ja tunnettuihin nähtävyyksiin, toisessa osassa vilkaistaan niitä vähän erilaisia seutuja keskustan kupeessa.

Minulle matkailu on lähinnä fiilistelyä. Harvoin suunnittelen etukäteen missä haluan käydä tai ahmin hurjasti taustatietoa kohteesta, kunhan vain menen, kuljeskelen, katselen ja hengitän sisään paikan tunnelmaa. Luvassa on siis fiilistelyä, ei niinkään matkaopasmaista infopakettia.

Rome, the eternal city, that all roads lead to according to the old saying. My road lead there for the first time late September and now that I've finally gone through my photos, I'm gonna share the best ones with you. I decided to divide the photos into two parts; in this first one we'll concentrate on the old town and the famous sights, in the second one we'll take a look at the different side of Rome, off the beaten track.

When I travel, I rarely plan ahead which places I want to see nor read a whole lot of background information about the destination, I prefer to just go, wander, look around and breath in the athmosphere of the place. So that's exactly what we're gonna do now.



Ensivaikutelma Roomasta oli jokseenkin kaoottinen, sekava ja meluisa, italialaisen eloisa siis. Keskustassa historia oli läsnä koko ajan; melkein joka kulman takaa paljastui komea vanha rakennus, piazza tai suihkulähde.

My first impression of Rome was somewhat chaotic, disorganized and noisy, in other words very lively and Italian. At the city center, the history was present all the time; you'd find a grand old building, a piazza or a fountain almost round every corner.













Largo di Torre Argentina-aukion, jossa itse Julius Caesar sai surmansa, rauniot oli pyhitetty kokonaan kissoille! Hauska idea mielestäni. Vaikken kissaihmiseksi tunnustaudukaan, niin kyllä siinä aina ohikulkiessa piti hetkeksi pysähtyä kisujen touhuja seuraamaan.

The ruins of the Largo di Torre Argentina square, where Julius Caesar himself was assasinated, were completely devoted to a cat shelter! A great idea in my opinion. Even though I'm not really a cat person, I couldn't resist stopping for a moment to take a look at what the cat's were up to every time I passed by.















Katolisessa maassa kirkkoja riitti. Suurimpana ja komeimpana tietysti Vatikaanin minivaltiossa sijaitseva Pietarinkirkko. Vatikaanista tuli muuten tälle tytölle maapiste!

There were of course plenty of churches in the catholic country. The biggest and the grandest being St. Peter's Basilica, located in the tiny city state of Vatican. Vatican, by the way, earned me a new "country point"!





















Shoppailua en juurikaan harrastanut, kuten en yleensäkään matkoilla. Aikaa on niin rajallisesti, että mieluummin keskityn näkemään ja kokemaan itse paikkaa. Haaveilin toki italialaisista nahkalaukuista ja -kengistä, mutta en edes huomannut kovin lupaavan näköisiä kauppoja. Ostoskatuja oli kuitenkin yllättävän paljon, tuntui kuin joka kaupunginosassa olisi ollut oma ostoskatunsa. Alla espanjalaisilta portailta lähtevä luksusputiikkikatu Via del Condotti.

I didn't do any shopping, I rarely do on my travels. The time is so limited that I'd rather concentrate on seeing and feeling the place itself. I was of course dreaming of Italian leather bags and shoes, but I didn't really even notice any promising stores. There were loads of shopping streets though, it felt as if every district had it's own shopping street. Below is Via del Condotti, the street of luxury boutiques that starts at the Spanish steps.









Ravintoloista mieleen jäi yläoikealla olevan kuvan oikeassa reunassa vilahtava Ristorante Santi (Terminin aseman seudulla), joka keräsi kaikki sympatiapisteet. Perheravintolaa piti hellyyttävä vanha setä, joka välillä tuntui olevan hieman pihalla kaikesta ja muu henkilökuntaa taisi olla perheen naisväkeä. Ruokakin oli ihan kelpoista, pizzapohja tosin roomalaiseen tyyliin niin sitkas, että sen leikkaamisessa oli oikeasti hommaa...

One restaurant that stayed in my mind was Ristorante Santi (near Termini station) that can be seen on the right side of the above right image. The staff of the family run restaurant were what made it so adorable; the old gentlemen and the ladies of the family. The food was good too, though the pizza crust was quite tough to cut in true roman style...

Kuten tarkkasilmäiset roomantuntijat ehkä huomasivat, Fontana di Trevin suihkulähde jäi tärkeimmistä nähtävyyksistä väliin, joten saa nähdä palaanko ikinä Roomaan. Kyseiseen suihkulähteeseen kolikon heittäneethän palaavat uskomuksen mukaan Roomaan... Mutta kuvien muodossa palataan vielä tämän kaupungin maisemiin ensi sunnuntaina!

Out of all the most famous sights, I didn't happen to find myself at the Fontana di Trevi, so we'll see if I'll ever return to Rome. According to the legend, those who throw a coin into the fountain will return to the city... But in terms photos, we'll be returning to Rome next Sunday for the second part of my photo reportage!

Another one with the Ted coat

Laitetaanpas kehiin vielä toinen ulkovaatekerta Ted Bakerin viininpunaisella takilla. Kuten olen jo monta kertaa hehkuttanut, niin takki on kyllä mahtavan monikäyttöinen. Kauluksen lisäksi myös vyötä voi käyttää parilla tavalla, edellisissä kuvissa se oli solmittuna, näissä ihan soljella kiinni. Takin kanssa voi toki käyttää muitakin vöitä ja näyttääpä se hyvältä kokonaan ilman vyötäkin. Eiköhän näitä variaatioita tässä talven mittaan jokunen nähdä... Viininpunaiseen yhdistin tällä kertaa pelkkää mustaa, takin alla tosin taisi olla vaaleanpunainen neule. Nämä farkut tuovat aina ripaukseen särmää yksinkertaisiinkin asuihin, vahapinta tekee minun makuuni vähän tylsistä mustista farkuista todella paljon mielenkiintoisemmat.

Rauhallista pyhäinpäivää!

Let's throw in another outfit with the burgundy Ted Baker coat. Like I've already said many times, the coat is so wonderfully versatile. The belt as well as the collar can be worn two ways, in the previous outfit I'd just tied the belt, in these ones I've got it closed with the buckle. Of course the coat can also be worn with other belts and it even looks good completely without a belt. I guess you'll be seeing a few variations of it throught the winter... This time I paired burgundy with all black, though I think I was wearing  a pink knit underneath. These jeans always bring a bit of edge to even the most basic outfits and I just love how waxcoating makes black jeans so much more interesting!

I wish you a lovely weekend!

Takki/coat: Ted Baker

Farkut/jeans: Gina Tricot

Kengät/shoes: Zara

Laukku/bag: Cristelle & Co.