Memories from Rome

Rooma, ikuinen kaupunki, jonne sananlaskun mukaan kaikki tiet vievät. Minun tieni vei sinne ensi kertaa syyskuun lopulla ja nyt kun olen vihdoin käynyt matkakuvat suunnilleen läpi, voisin näyttää parhaat palat teillekin. Päätin jakaa kuvakoosteeni kahteen osaan; tässä ensimmäisessä keskitytään vanhaan keskustaan ja tunnettuihin nähtävyyksiin, toisessa osassa vilkaistaan niitä vähän erilaisia seutuja keskustan kupeessa.

Minulle matkailu on lähinnä fiilistelyä. Harvoin suunnittelen etukäteen missä haluan käydä tai ahmin hurjasti taustatietoa kohteesta, kunhan vain menen, kuljeskelen, katselen ja hengitän sisään paikan tunnelmaa. Luvassa on siis fiilistelyä, ei niinkään matkaopasmaista infopakettia.

Rome, the eternal city, that all roads lead to according to the old saying. My road lead there for the first time late September and now that I've finally gone through my photos, I'm gonna share the best ones with you. I decided to divide the photos into two parts; in this first one we'll concentrate on the old town and the famous sights, in the second one we'll take a look at the different side of Rome, off the beaten track.

When I travel, I rarely plan ahead which places I want to see nor read a whole lot of background information about the destination, I prefer to just go, wander, look around and breath in the athmosphere of the place. So that's exactly what we're gonna do now.



Ensivaikutelma Roomasta oli jokseenkin kaoottinen, sekava ja meluisa, italialaisen eloisa siis. Keskustassa historia oli läsnä koko ajan; melkein joka kulman takaa paljastui komea vanha rakennus, piazza tai suihkulähde.

My first impression of Rome was somewhat chaotic, disorganized and noisy, in other words very lively and Italian. At the city center, the history was present all the time; you'd find a grand old building, a piazza or a fountain almost round every corner.













Largo di Torre Argentina-aukion, jossa itse Julius Caesar sai surmansa, rauniot oli pyhitetty kokonaan kissoille! Hauska idea mielestäni. Vaikken kissaihmiseksi tunnustaudukaan, niin kyllä siinä aina ohikulkiessa piti hetkeksi pysähtyä kisujen touhuja seuraamaan.

The ruins of the Largo di Torre Argentina square, where Julius Caesar himself was assasinated, were completely devoted to a cat shelter! A great idea in my opinion. Even though I'm not really a cat person, I couldn't resist stopping for a moment to take a look at what the cat's were up to every time I passed by.















Katolisessa maassa kirkkoja riitti. Suurimpana ja komeimpana tietysti Vatikaanin minivaltiossa sijaitseva Pietarinkirkko. Vatikaanista tuli muuten tälle tytölle maapiste!

There were of course plenty of churches in the catholic country. The biggest and the grandest being St. Peter's Basilica, located in the tiny city state of Vatican. Vatican, by the way, earned me a new "country point"!





















Shoppailua en juurikaan harrastanut, kuten en yleensäkään matkoilla. Aikaa on niin rajallisesti, että mieluummin keskityn näkemään ja kokemaan itse paikkaa. Haaveilin toki italialaisista nahkalaukuista ja -kengistä, mutta en edes huomannut kovin lupaavan näköisiä kauppoja. Ostoskatuja oli kuitenkin yllättävän paljon, tuntui kuin joka kaupunginosassa olisi ollut oma ostoskatunsa. Alla espanjalaisilta portailta lähtevä luksusputiikkikatu Via del Condotti.

I didn't do any shopping, I rarely do on my travels. The time is so limited that I'd rather concentrate on seeing and feeling the place itself. I was of course dreaming of Italian leather bags and shoes, but I didn't really even notice any promising stores. There were loads of shopping streets though, it felt as if every district had it's own shopping street. Below is Via del Condotti, the street of luxury boutiques that starts at the Spanish steps.









Ravintoloista mieleen jäi yläoikealla olevan kuvan oikeassa reunassa vilahtava Ristorante Santi (Terminin aseman seudulla), joka keräsi kaikki sympatiapisteet. Perheravintolaa piti hellyyttävä vanha setä, joka välillä tuntui olevan hieman pihalla kaikesta ja muu henkilökuntaa taisi olla perheen naisväkeä. Ruokakin oli ihan kelpoista, pizzapohja tosin roomalaiseen tyyliin niin sitkas, että sen leikkaamisessa oli oikeasti hommaa...

One restaurant that stayed in my mind was Ristorante Santi (near Termini station) that can be seen on the right side of the above right image. The staff of the family run restaurant were what made it so adorable; the old gentlemen and the ladies of the family. The food was good too, though the pizza crust was quite tough to cut in true roman style...

Kuten tarkkasilmäiset roomantuntijat ehkä huomasivat, Fontana di Trevin suihkulähde jäi tärkeimmistä nähtävyyksistä väliin, joten saa nähdä palaanko ikinä Roomaan. Kyseiseen suihkulähteeseen kolikon heittäneethän palaavat uskomuksen mukaan Roomaan... Mutta kuvien muodossa palataan vielä tämän kaupungin maisemiin ensi sunnuntaina!

Out of all the most famous sights, I didn't happen to find myself at the Fontana di Trevi, so we'll see if I'll ever return to Rome. According to the legend, those who throw a coin into the fountain will return to the city... But in terms photos, we'll be returning to Rome next Sunday for the second part of my photo reportage!