31 May 2014

Uusi laukku metsäretkellä

Viimeiset pari viikkoa ovat vierähtäneet ihan muissa maailmoissa, ensiksi ajatusten osalta, sitten myös fyysisesti. Ikimuistoisen kaksipäiväisen konserttirupeaman (Robbie!) jälkeen paluu maan pinnalle otti aikansa ja sitten olikin aika siirtyä tuhat kilometriä pohjoisemmaksi, luonnon rauhaan rentoutumaan. Eilen pakkasin metsään mukaan kangaskassin lisäksi myös kaksi ihan oikeaa käsilaukkua! Aikeinani leikkiä pitkästä aikaa hieman kameran kanssa ja esitellä teille uusi laukkusöpöläiseni. Tuloksena hieman härö kuvasarja...

For the past two weeks I feel like I've been living in a different world, first in my thoughts and now physically as well. It took me days to come down from the high of an unbelievable two-day gig experience (Robbie!) and then it was time to head up north for some relaxing in the middle of nature. Yesterday I took two handbags with me for a trip in the forest, besides the more forest appropriate canvas tote, with the intention of playing with the camera for a bit and showing you my new bag cutie. It resulted in some rather strange shots...

Vuoden verran olin jo haaveillut pienestä olkalaukusta. Minä, vannoutunut isojen käsilaukkujen käyttäjä! Mutta erityisesti kesällä ajatus pikkulaukusta on kaikessa rentoudessaan ja huolettomuudessaan tuntunut houkuttavalta. Tyylini on muutenkin muuttunut rennompaan suntaan, kuten kai muoti yleensäkin. Tämä brittiläisen Urbancode-merkin nahkalaukku löytyi viimein alkukuusta ASOSin aleista. Ihastuin sen vaaleanpunaiseen väriin, joka tosin ei livenä taaskaan vastannut ihan tuotekuvaa, ja huomasin laukun olevan kuin mustan Cristellen luottolaukkuni pikkusisko. Ahkeraan käyttöön laukku pääsi heti saavuttuaan, se kulki mukanani koko helteisen viime viikon. Niin huoletonta ja mukavaa!

For a year I'd been dreaming of a small shoulder bag. Me, a girl who wears nothing but big handbags! But a relaxed little handbag has felt especially intriguing in the summer. My style has also evolved into a more relaxed direction, as I think fashion in general has. I finally found this leather bag by British brand Urbancode from the ASOS sale in the beginning of the month. I loved the pinkish color, though it turned out to be slightly different in real life yet again, and noticed it's almost like a little sister to my go-to black Cristelle bag. It's been in heavy use since it arrived as I wore it all week last week when we had a lovely heatwave in Helsinki! So easy and so cute!

17 May 2014

Kun bloggarilta hajosi kamera...

Niin se vanha uskollinen järjestelmäkamerani sitten vaan otti ja hajosi! Viikolla oltiin kuvaamassa asua, jossa esiintyy hiljattain esittelemäni uusi nahkatakkikaunotar. Muutama ruutu ehti muistikortille tallentua kunnes kamera meni jumiin ja heitti ilmoille virheilmoituksen. Ei auttanut akun irroitaminen ja kun kotona sain kuvat vihdoin purettua muistikortilta, näyttivät Canon 450D:ni kenties viimeiset neljä ruutua tältä. Rikkinäinen suljinko tuo musta varjo on kuvissa? Sulkimen hajoamiseenhan järjestelmäkameroiden taival ymmärtääkseni yleensä katkeaa.

Johan runko on lähes kuusi vuotta vanha. Siitä huolimatta muistan yhä kameran ostopäivän kuin eilisen. Elettiin vuotta 2008 ja olin haaveillut järjestelmäkamerasta jo kolmisen vuotta. Melkein ensimmäisillä, ensimmäisestä "oikeasta" työpaikastani tienaamillani pennosilla kävin eräänä syksyisenä iltapäivänä ostamassa tuon aarteen itselleni. Siitä lähtien se on kulkenut mukanani käytännössä katsoen aina. Välillä olen kuvaillut enemmän, välillä vähemmän, mutta laukussani olen raahannut tuota mötikkää päivästä toiseen. Laukutkin on tullut ostettua sillä kriteerillä, että Canonini sinne mahtuu!

Uuden kameran osto kai tässä on heti ensi viikolla edessä, mutta ajattelin oikeastaan vain ilmoitella miksi ainakaan asukuvia ei juuri nyt ole tarjolla. Todella harmi, nimittäin nyt alkaa vielä olla ne omat suosikkipukeutumiskelini! Laitetaan tähän nyt kuitenkin se ainoa käyttökelpoinen ruutu mikä tästä epäonnisesta asusta ehti tallentua. Tykkäsin kovin söpöjen haalean liilan ja vaaleanpunaisen sävyjen sekä särmikkään tummanruskean takin yhdistelmästä ja voipi olla, että asu pääsee päälle vielä uudestaan ja ehkä myös parempiin kuviin! Ihanaa viikonloppua!

So, my old trusty DSLR just bit the dust! We were shooting this outfit, which features my recent leather jacket purchase, this week and a few frames in, the camera just got stuck and started giving an error. Removing the battery didn't help and when I finally managed to get the photos from the memory card, the last four frames of my Canon 450D looked like this. The black shadow looks like a broken shutter to me and that's how DSLR's usually die as far as I've understood.

The body is nearly six years old, so I guess it was about time. I still remember the day I bought it like yesterday. The year was 2008 and I'd been dreaming of a DSLR for three years. So with almost the first earnings that I got from my first "real" job, I went ahead and bought this little treasure one autumn afternoon. Ever since then it's traveled with me everywhere. Sometimes I've shot more, sometimes less, but the camera's firmly been in my bag every single day. I even choose my bags so that my Canon definitely fits in comfortably!

I guess I need to make a trip to the camera store next week, but I just wanted to let you know why there's not many outfit photos now. It's a real shame, because the weather's warmed up again and this is my favourite weather to dress to! But here's the only successful shot of this unlucky outfit anyway. I really liked the combination of the cute faded lilac and pink shades with the edgy brown leather jacket and I can see myself wearing this one for quite a few times more, hopefully I'll get some better pictures then too! I wish you a lovely weekend!

Mango leather jacket // Vila top // Lindex jeans // Global Essentials shoes // Cristelle & Co. bag

10 May 2014

100 & 27

Huhhuh, niin se sata postausta vaan tulee nyt täyteen. Luku kuulostaa jotenkin uskomattomalta, mutta toisaalta kohtahan tässä on vuosi bloggausta takana. Jotkut bloggarit tosin saavat tuon satasen kokoon parissa kuukaudessa, mutta onneksi tämä ei ole mikään kilpailu ja vertaileminen on turhaa.

Yksi suurimmista epäilyksen aiheistani blogin perustamisessa oli se, ettei minulla ole ehkä tarpeeksi sanottavaa. Entä jos aiheet loppuvat kesken, entä jos en tiedä mistä kirjoittaa? Olen myös oikeassa elämässä vähien sanojen nainen. Tai sanotaanko niin, että kun minulla on aihe, josta olen intohimoisen kiinnostunut, voisin puhua siitä vaikka ummet ja lammet. Mutta moisia aiheita on harvassa. Puhumattakaan siitä, että aina keksisi uusia näkökulmia aiheeseen eikä vain toistaisi itseään.

Sen lisäksi olen erittäin kausittainen ihminen. Välillä paneudun täysillä yhteen aiheeseen tai asiaan ja vietän kaiken vapaa-aikani sen parissa. Se voi jatkua päiviä tai viikkoja, jopa kuukausia. Sitten jossain vaiheessa tulee se stoppi, kun liika on liikaa. Ja suurin innostus lopahtaa. Palatakseen taas joskus. Välillä innostavat eri aiheet. Innostukseni ei ole lainkaan johdonmukaista. Eikä sen toisaalta pidäkään olla, aitoa innostusta kun ei voi pakottaa.

Sen takia blogissakin tulee erilaisia kausia. Joskus asiaa tuntuisi riittävän vaikka kuinka paljon, joskus taas mikään mitä pään sisällä liikkuu ei tunnu sopivan blogiin. Välillä haluaisin blogini olevan täynnä elämää suurempia pohdiskeluja, välillä taas luonnistuvat ainoastaan asukuvat ja kevyet muotijutut. Parasta tietysti olisi löytää jonkinlainen tasapaino näiden asioiden välillä, mutta se miten se tapahtuisi, on minulle vielä täysi arvoitus.

Ja kyllä, välillä on niitä hetkiä, kun ei keksi mitään sanottavaa. Ja sekös harmittaa, en halua kenellekään tulevan sitä kuvaa, etten välittäisi blogistani, koska todellisuudessa välitän - ja paljon! Mutta tätä taustaa ja omia epäilyksiäni vasten tuntuu sata postausta ihan uskomattomalta saavutukselta! Ylpeänä voin sanoa, että sata kertaa minulla on jo ollut sanottavaa eivätkä aiheet näytä loppuvan maailmasta kirjoittamalla.

Niin, ja samana päivänä, kun sadan postauksen raja menee rikki, myös omaan mittariini kilahtaa uusi luku. 27 vuotta. Luku, josta en ole lainkaan yhtä varauksettoman iloinen kuin satasesta. Mutta minkäs tuollekaan mahtaa? Ei auta kuin pitää pää pystyssä, iloita jokaisesta päivästä ja uskoa, että edessä on paras vuosi tähän mennessä!

Wow, my hundredth post! A number that sounds quite unbelievable, but on the other hand I've got almost a year of blogging behind me now. Some bloggers do reach that number in a couple of months, but luckily this is not a competition and thus there's no need for comparisons.

One of my main doubts when starting my blog was that maybe I wouldn't have enough to say. What if I run out of things to write? I'm a woman of few words even in real life. Or let's put it this way; if I'm passionate about a subject, I could talk about it all day long. But such subjects are few and far in between. Let alone always finding a new take on the same subject rather than just repeating myself.

I very much go in phases anyway. Sometimes I eat, sleep and breathe one thing, spending every waking moment on it. It can go on for days or weeks, even months. Until it gets too much and then I just stop. The momentum is gone, only to return some other time. The subject of my enthusiasm changes from time to time. I'm not consistent. And that's fine, true passion cannot be forced anyway.

That's why the blog goes in phases too. Sometimes I feel like I've got more to say than what I have time to write, sometimes whatever's going on inside my head doesn't seem to fit into the blog at all. Sometimes I'd like my blog to be full of big thoughts about life, sometimes only outfit photos and superficial things seem to come naturally. Ideally there'd be a nice balance between all these different subjects, but how I'd manage that is still one big mystery.

And yes, sometimes I have those moments when I've got nothing to say. And that frustrates me to no end, because the last thing I want you to think is that I don't care about my blog. Because I do care, tremendously so. But reflecting these hundred posts against the doubts and fears I had, I feel like this is such an achievement! I'm proud that I've had something to say a hundred times already and relieved that the ideas don't seem to run out by writing.

Oh, and this day of my hundredth post, is also a day of another important number for me. Today I turn 27. It's not a number I'm exactly happy about, but what can you do? Except keep your head up high, welcome every new day with open arms and believe it'll be the best year yet.

07 May 2014

Trying out double denim

Tiedättekö mikä kevätpukeutumisessa on parasta? Se kun pitkästä aikaa aamulla vaan muistaa jonkun vaatekappaleen ja sen pystyykin heti pukemaan päälle! En tiedä kuulostaako edellinen lause mahdollisesti jonkun korvaan hieman hassulta... Mutta kun tällä kylmässä Suomessa asuvalla tytöllä on paremmin jonnekin Etelä-Euroopan ilmastoon sopiva vaatevalikoima, niin se tunne kun oikeasti suurin osa vaatekaapin sisällöstä sopiikin vallitsevaan säätilaan, on mitä mahtavin! Pukeutumisesta tulee yhtäkkiä helppoa ja hauskaa, juuri kuten sen kuuluisikin olla.

Yhtenä lämpimänä aamuna viime viikolla muistin edelliskesän alennusmyynneistä ostamani herkullisen vaaleanpunaiset mokkasiinit. Totesin niiden sopivan parhaiten näiden kulutettujen farkkujeni värisävyyn. Vedin farkut jalkaan, sitten sujautin jalat mokkasiineihin. Kävelin eteiseen ja vilkaisin henkareilla roikkuvia vaatteita. Katseeni osui farkkupaitaan, hmmm... Tupladenim on aina epäilyttänyt minua, mutta puin ennakkoluulottomasti farkkupaidankin päälleni ja heitin vielä sen päälle konjakinruskean nahkatakin. Ei hassumpaa, laukku vielä mukaan ja menoksi. Ja koko hommaan meni vain muutama minuutti! Miksei pukeutuminen voi aina olla näin helppoa?

I just realized the other day what the best thing about spring is stylewise. It's when a certain garment pops into your mind in the morning and you can actually wear it that very same day! Now if that sounded a bit strange, let me explain... The truth is that I live in a cold country and have a wardrobe that suits a much warmer climate. So the feeling when most of my clothes are actually weather appropriate, is just amazing! Choosing an outfit suddenly becomes easy and fun, just like it should be.

One warm morning last week, I remembered these gorgeous pink moccasins that I bought from the sales last summer. They go best with the shade of these distressed jeans, so I put on the jeans and the shoes and took a look at the clothes on the rack. I spotted my denim shirt, an absolute fave from last summer, hmmm... I've been a bit wary of double denim, but decided to try it out and when I still added my cognac leather jacket on top, it didn't look quite that bad. Grabbed my bag and off I went. And the whole process only took a few minutes! Why can't it always be this easy?

Mango jacket // Only shirt // H&M jeans // Global Essentials shoes // Cristelle & Co. bag

05 May 2014

Mango did it again!

En vain voinut vastustaa! Piipahdin lauantaina Mangoon aikeenani katsella jotain ihan muuta ja harvoin edes teen heräteostoksia. Mutta sitten huomasin nahkatakkirekkien yllä komeilevan -30% tarjouskyltin. Lopun voittekin varmaan arvata...

Oops, I just couldn't resist! I stepped into Mango on Saturday with absolutely no intention to look at leather jackets, I rarely buy anything on a whim anyway. But then I saw this -30% off sign above the leather jacket rack. I'm sure you can guess what happened next...

Tämä upea harmaanruskean mokkaa ja nahkaa yhdistelevä biker-mallinen takki herätti kiinnostukseni jo maaliskuulla, mutta edellinenkin nahkatakkiostos oli sen verran tuore, että maltoin mieleni. Nyt kun hinta oli tippunut reilusta satasesta seitsemäänkymppiin, piti takkia ainakin sovittaa ja kun se mokoma vielä istuikin ihan täydellisesti, en raaskinut jättää sitä enää kauppaan.

En kyllä voi kuin ihmetellä näiden Mangon nahkatakkien viimeisteltyä ja yksityiskohtaista ulkonäköä. Yleensä halvemman hintaluokan nahkatakit ovat todella pelkistettyjä, mutta näissä on hintalaatusuhde enemmän kuin kohdallaan. Upeat tikatut pintanahkaiset kohdat olkapäillä ja olkavarsissa tekevät takista ihan mielettömän ryhdikkään näköisen päällä. Myös pintanahkaiset kaulukset tuovat mokkatakkiin sitä jotain ja vetoketjujenkin väri sointuu niin kauniisti nahan väriin. Jännä muuten huomata miten nämä maanläheiset sävyt ovat alkaneet kutsua minua ihan uudella tavalla...

This gorgeous greyish brown biker jacket had already caught my attention back in March, but as I'd just bought another leather jacket not too long before, I managed to restrain myself. Now as the price had come down from €110 to just €70, I had to at least try it on. And the damn thing fit so perfectly that I didn't have the heart to leave it at the store.

I can't believe how beautifully detailed and finished Mango's leather jackets are. Usually the leather jackets at more affordable price points tend to look quite plain, but with these you definitely get more than your money's worth. The padded shoulders and upper arms flatter your posture so incredibly well and the kid leather lapels add an extra interest to a suede jacket. Even the shade of the hardware is perfectly matched to the shade of the leather. Talking of shades, I'm quite surprised by how I've all of a sudden been drawn to these earthy colors...

Jos jollakulla muulla on nahkatakin mentävä aukko vaatekaapissaan, niin kannattaa käydä Mangossa kurkkaamassa. Tarjouksessa oli paljon muitakin nahkatakkeja ja tarjoushinnat olivat voimassa 11.5. asti. Samat tarjoukset näyttivät olevan myös netissä, joten koskee varmaan kaikkia liikkeitä.

Mukavaa uutta viikkoa!

I'm not sure if the offer is worldwide, but there were plenty of beautiful leather jackets on sale at Mango until the end of this week, so it might be worth a visit if you're after a leather jacket.

I wish you a fantastic new week!

01 May 2014

Vapun värit

Toivottavasti teillä on ollut mukava vappu! Kenellekään blogiani pidempään seurailleelle ei varmaan tule yllätyksenä, että itse vietin eilisen vappuaattoillan visusti neljän seinän sisällä kotosalla. Vaikken juhlimisesta välitäkään, niin toki päiväksi halusin pukea päälleni jotain räikeää, vappuna kun niin voi tehdä ihan luvan kanssa. Kokonaisuus oli muuten sama kuin tämä kiirastorstainen asu, mutta farkkujen vaihtuminen neutraaleista khakeista kirkkaisiin pinkkeihiin toi asuun ihan eri fiilikseen. Tämä pinkki-oranssi yhdistelmähän oli kuuminta hottia kolmisen kesää sitten colorblocking trendin ollessa valloillaan, omaa silmääni se miellyttää yhä.

The first of May, or the night before that, is a big celebration in Finland and that's when most people go out to party. Well, if you've been reading my blog for any longer, I guess it's no surprise that on such evening I'm all about staying in. Even if I'm not a big fan of partying, of course I couldn't resist wearing something bright and fun for the day though! The outfit was the same as this pre-easter outfit except for the jeans. Switching from neutral khaki jeans to a pari of bright pink ones changed the whole mood of the outfit. The combination of pink and orange was super trendy three summers ago when colorblocking was the thing of the moment and I'm not ready to give up on it yet.

Juhlakammostani huolimatta olen kyllä aina tykännyt vapusta. Se merkitsee, ettei kesään ole enää kauaa ja aloittaa myös kenties suosikkikuukauteni. Toukokuu on niin täynnä odotusta, toivoa ja unelmia, koko ihana kesä vielä edessä. Olen myös syntynyt toukokuussa, ehkä silläkin on asian kanssa jotain tekemistä. Vaikka nykyään odottelenkin synttäreitäni kaikkea muuta kuin innoissani... Niitä innostavia juttuja sen sijaan on tässä kuussa luvassa mm. parin konsertin (Robbie Williams!) ja pienen pohjoisen reissun muodossa. Hieno kuukausi siis edessä, tervetuloa toukokuu!

I'm so happy May is finally here! It means summer is just around the corner and it might actually be my favorite month of the year too. It's so full of anticipation, hopes and dreams, the whole summer still ahead. I'm also born in May, so that might have something to do with it too. Despite the fact that nowadays my birthday doesn't make me particularly happy anymore, haha. But on the more exciting front, I've got a couple of concerts (Robbie Williams!) coming up as well as a little trip up north. All in all, a great month ahead - welcome May!

Mango jacket // E'NY blouse // Three Little Words jeans // O.I.S. shoes // Global Accessories bag