18 March 2014

Warming up to blue

Kenellekään ei liene jäänyt epäselväksi, että rakastan värejä. Mutta sinistä, vaikka farkkutyttö olenkin, en ole koskaan voinut sietää, itselläni. En missään muussa muodossa kuin deniminä. Kuvassa näkyykin suunnilleen kaikki sininen mitä vaatekaapistani löytyy, joitain farkkuja lukuunottamatta. Sininen on aina ollut ehdoton ei. En edes osaa sanoa miksi, sininen on vaan ollut mielestäni jotenkin ankea ja pidän enemmän lämpimistä väreistä. Paitsi tämän kirjoitettuani muistan, että kouluikäiseni, kun en ollut pätkääkään kiinnostunut vaatteista ja halusin lähinnä olla mahdollisimman huomaamaton, hiihtelin aika ahkeraan tummansinisessä hupparissa. Ehkä tämäkin on selitettävissä jollain lapsuuden traumalla, heh.

Nyt olen kuitenkin huomannut katselevani vanhaa inhokkiani ihan uudella mielenkiinnolla, jotenkin mystisesti se on alkanut kiehtoa. Tosin on sinistä ja on sinistä, eli kuten väreissä aina, sävyt merkkaavat vähintään yhtä paljon kuin pelkkä perusväri. Silmääni miellyttävät lähinnä syvä yönsininen - astetta tummempi klassisesta laivastonsinisestä - sekä seesteinen siniharmaa. Molemmissa väreissä on muuten kunnostautunut H&M, yönsinistä näyttää siellä olevan paljon tänä keväänä, siniharmaa taas taisi kuulua enemmänkin heidän viime syksyn väripalettiinsa. Kaikki allaolevan kollaasin tuotteet ovatkin Henkkamaukalta lukuunottamatta Oasiksen syysmalliston mielettömän upeaa nahkatakkia.

I don't think my love for colors has gone unnoticed by anyone. But despite being a total jeans girl, the color I've never been able to stand is blue. Not in any other form than denim. Just about every blue item that I own is pictured above, apart from a few pairs of jeans. Blue has always been a completely no-no for me. I don't even really know why, I've just found it kinda depressing and I do like warm colors more. That said, I remember that I actually did wear a dark blue hoodie a lot at school, back when I didn't care about clothes and just wanted to be invisible. Maybe the explanation lies in a childhood trauma after all, haha!

Now I've found myself surprisingly warming up to blue. It's like I'm looking at it with brand new eyes, I suddenly find it very intriguing. However there is blue and there is blue, basically as always with colors, the shade matters at least as much as the basic color. The shades that have caught my eye are rich midnight blue - a little darker than the classic navy - as well as calm greyish blue.

Sinisen ystävät väittävät sen sopivan melkein minkä tahansa värin kanssa. Itseäni viehättää yllättäen eniten neutraalit yhdistelmät sininen + musta, sininen + beige/kerma ja sininen + ruskea. Ja miksei sinistä voisi kokeilla vaikka utuisen roosan, tumman violetin tai jopa rohkeasti kullan kanssa!

Jos jotain olen muodista oppinut, niin sen, että koskaan ei pidä sanoa ei koskaan. Odottakaapahan vaan, seuraavaksi varmaan ihastun raitoihin ja terveyssandaaleihin! No, ehkä ei sentään, ainakaan jälkimmäisiin... Mutta kelkka kääntyy välillä nopeastikin ja nykyään pukeudun useampiinkin vaatekappaleisiin, joita en olisi vielä jokusen vuotta sitten uskonut näkeväni ylläni; farkkupaita ja matalat pistol-tyyliset nilkkurit nyt pari mainitakseni. Toisaalta on kiva tunne, kun horisontti laajenee. Se avaa uusia mahdollisuuksia, mutta voi toki käydä kukkaron päälle... Vielä en ole mitään uutta sinistä ostanut enkä oikeastaan edes etsi. Mutta nyt en myöskään ohita automaattisesti kaikkea sinistä rekeillä katsomatta tarkemmin. Yönsininen bleiseri voisi olla hyvä lisä vaatevalikoimaani.

Onko sinulla jotain inhokkiväriä, jota et voisi kuvitellakaan käyttäväsi?

Blue lovers claim that it goes with almost any color. I'm surprisingly mostly drawn to the neutral combos of blue & black, blue & beige/cream and blue & brown. And why not try blue with dusty pink, dark purple or even bold gold?

If there's something I've learned about style, it's to never say never. So just wait till you see me in stripes and birkenstocks! Or maybe not, at least not the latter... But sometimes that u-turn happens at lightning speed and nowadays I wear many items that a few years ago I couldn't have imagined I would; the denim shirt and low heeled Acne-style booties to mention a couple. On the other hand, it's a nice feeling when your horizon broadens. It opens up new and exciting opportunities, but may also hurt your wallet... I haven't yet bought anything new in blue and I'm not even looking. But I also wouldn't automatically pass on something interesting just because it's blue, like I used to. A midnight blue blazer could be a nice addition.

Is there a color that you wouldn't be caught dead in?

2 comments :

  1. Hyvä aihe. Olen samaa mieltä, itse kyllästyin siniseen lähes kokonaan koska se oli lapsena suosikkivärini ja ainainen värini vaatteissa. Kengissä ja mekkona voisin sinistä väriä taas ottaa. Mitään inhokkiväriä ei nyt taida enää olla, no keltainen koralli ja leopardikuvio eivät omaan tyyliini kuulu mutta minkä vain näistä väreistä huolisin kyllä kenkinä tai laukkuina. Purppura oli myös suokkivärini lapsena ja nykyään en sitä väriä omista.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hauska kuulla, että sinisiä vierastavia on muitakin! Välillä nimittäin tuntuu, että sininen on sellainen klassikko, jota kaikki rakastavat. Heh, keltainen, koralli ja leopardi taas kuuluvat kaikki omiin suosikkeihini! :D Kuten myös purppura tai violetti yleensäkin. Jännä, että sullakin ne on nimenomaan niitä lapsuuden suosikkivärejä, ehkä tuossa teoriassani oli sittenkin perää. :D

      Kiitos paljon kommentistasi! :)

      Delete